Nuoret ovat tärkeä ja olennainen osa yhteiskuntamme ihmisryhmää, jonka perusterveydestä ja ennen kaikkea valistavasta terveydenhoidosta emme voi tinkiä.

Kouluterveyden hoidossa valistavalla terveydenhoidolla on suuri merkitys ennalta ehkäisevänä tekijänä. Sen on oltava olennainen osa terveydenhoito osaamista kouluissamme.

Oikea tieto on monesti korvaamattomassa asemassa ja edes auttaa nuoria pysymään kunnossa. Se että nuorille jaetaan tietoa terveydestä ei yksin riitä takaamaan tuloksia nuorison hyvinvoinnista.

Tähän tarvitaan myös tueksi asenne kasvatusta, jolla nuorten asenteita oman terveyden ylläpitämistä kohtaan parannetaan.

Ihminen on kokonaisuus, johon myös terveys valistuksella pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. Monesti asenteemme kulkevat perusterveyttä kohtaan epävakaassa lähtökohdassa, jossa siihen kiinnitetään huomiota vasta kun ongelmat alkavat ilmestymään.

Valistavalla terveydenhoidolla saavutetaan tuloksia, kun se kohdennetaan oikealla tavalla asenteisiin ja valmiuksiin ylläpitää omaa terveyttään oikealla tavalla.

Kouluissa tulisi olla oppiaineena terveyskasvatus, jossa keskityttäisiin esimerkiksi nuorille tärkeän liikunnan merkityksellisyydestä perusterveyden ylläpitoon.

Terveydenhoitaja laatisi yhdessä opettajien kanssa suunitelman terveyskasvatus tuntien pitämisestä. Näillä tunneilla olisi tarkoitus keskittyä juuri valistavaan terveydenhoitoon, jolla pyrittäisiin vaikuttamaan nuorten asenteisiin omaa terveyttä kohtaan.

Kasvatus lähtökohtaa tarvitaan ja sen on toimittava yhteistyössä terveydenhoidon ammattilaisen kanssa.

Opin ahjossa jaksaminen ja oppilaiden mielenterveys

Kouluopetus toimii nykymuotoisena opetus suunitelmansa kanssa hyvin. Peruskoulu toimii keskeisenä vaikuttajana lasten ja nuorten kehitykseen aikuisuuutta kohti.

Lähtökohdalliset painotukset eivät kuitenkaan näyttäisi vastaavan nuorten tämän hetkisiä tarpeita kaikilta osin. Näin ollen opetus suunitelmien pitää kohdentua nykyaikaansa vastaavaksi asennekasvatuksen osalta.

Kouluissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota oppiaineiden omaksumiseen ja oppilaiden asenteisiin, jotka keskeisesti vaikuttavat myös oppilaiden jaksamiseen opinahjossa.